Mahjong verkossa, ilmainen

Huolimatta Mahjong Solitaire -tietokonepelin maailmanlaajuisesta suosiosta, jota monissa maissa kutsutaan yksinkertaisesti Mahjongiksi, sen syntyhistoria on edelleen vähän tunnettu ja monin tavoin yllättävä. Tämä peli erottuu muista pulmatehtävistä ainutlaatuisella yhdistelmällä muinaista kiinalaista perinnettä ja modernia digitaalista muotoa. Alun perin sana «Mahjong» (麻將) viittasi suosittuun laattoihin perustuvaan peliin, joka syntyi Kiinassa 1800-luvun jälkipuoliskolla Qing-dynastian (清朝) aikana ja josta tuli nopeasti osa kaupunkilaisten jokapäiväistä kulttuuria. Lännessä ja monissa muissa maissa tämä nimi kuitenkin yhdistettiin ensisijaisesti tietokonepasianssiin — itsenäiseen loogiseen peliin yhdelle pelaajalle, joka peri laatat ja symboliikan, mutta ei alkuperäisiä sääntöjä.

Kiinalaisten laattojen visuaalinen estetiikka hieroglyfeineen, lohikäärmeineen ja bambukuvioineen teki pelistä eräänlaisen universaalin kielen, joka ei tarvinnut käännöstä, ja juuri tämä auttoi sitä saavuttamaan suosiota kaikkialla maailmassa. Nykyään Mahjong seisoo Klondiken ja Miinaharavan rinnalla muodostaen digitaalisen klassikon henkilökohtaisten tietokoneiden aikakaudella. Sen historia on matka kokeellisesta ohjelmasta opetustietokoneella miljoonien laitteiden yleiseksi viihteeksi. Seuraavaksi tarkastelemme, miten Mahjong syntyi, millaisia muutoksia se on kokenut ja millaisia mielenkiintoisia faktoja sen polkuun liittyy.

Mahjongin historia

Alkuperä ja tekijä

Ymmärtääksemme, miten Mahjongista tuli maailmanlaajuinen ilmiö, kannattaa palata sen juurille. Modernin Mahjong-version loi ensimmäisen kerran vuonna 1981 amerikkalainen ohjelmoija Brodie Lockard PLATO-tietokonejärjestelmällä. Lockard, Stanfordin opiskelija ja lahjakas voimistelija, koki traagisen onnettomuuden: harjoitusten aikana hän sai vakavan selkäydinvamman ja jäi kaulasta alaspäin halvaantuneeksi. Näin vakavista seurauksista huolimatta hän ei luopunut halustaan ohjelmoida ja etsiä uusia luovan ilmaisun muotoja.

Pitkän sairaalahoitojakson aikana Lockard vaati, että hänen huoneeseensa asennetaan PLATO-järjestelmän pääte. Tämän ansiosta hän pystyi jatkamaan työskentelyä tietokoneella käyttäen syöttämiseen erityistä suuhun kiinnitettävää tikkua. Tällainen vuorovaikutustapa vaati valtavasti kärsivällisyyttä ja ponnistuksia, mutta juuri se mahdollisti Lockardille omien ideoidensa toteuttamisen.

Lockardin muistelujen mukaan idea tulevasta pelistä syntyi muiden potilaiden tarkkailusta: sairaalassa he väitetysti asettelivat jonkinlaista pasianssia perinteisen Mahjongin laatoilla rakentaen pyramidimaisen rakenteen, joka muistutti «kilpikonnaa». Tämä toiminta kiinnitti Lockardin huomion, ja hän päätti siirtää ajatuksen digitaaliseen ympäristöön luomalla tietokoneversion pulmapelistä. Näin syntyi hänen pelinsä — Mah-Jongg, joka nimettiin klassisen kiinalaisen Mahjongin (麻將) mukaan ja jonka symboleja ja kuvioita käytettiin virtuaalilaattojen koristelussa. Historiallisia todisteita tällaisen pasianssin olemassaolosta ei ole löytynyt, mutta tämä kertomus muodostui legendan perustaksi tietokone-Mahjongin synnystä.

Ensimmäinen Mah-Jongg-versio toimi PLATO-verkkoalustalla, tuki hallintaa CDC-721-kosketusnäytön kautta ja levisi vapaasti ilman kaupallisia rajoituksia. 1980-luvun alussa tämä oli todellinen uutuus: Mahjongista tuli yksi ensimmäisistä tietokonepeleistä, joissa käytettiin kosketusohjauksen elementtejä, ennakoiden interaktiivisten teknologioiden tulevaa kehityssuuntaa.

Kaupallinen menestys

Seuraava merkittävä vaihe Mahjongin kehityksessä tapahtui vuonna 1986, kun Activision julkaisi ensimmäisen kaupallisen version pelistä nimeltä Shanghai henkilökohtaisille tietokoneille ja kotikonsoleille. Projektiin osallistui myös Brodie Lockard itse, ja tuottajana toimi Brad Fregger, joka näytteli keskeistä roolia idean muuttamisessa massatuotteeksi.

Peli julkaistiin samanaikaisesti useilla suosituilla alustoilla — IBM PC, Amiga Computer, Macintosh, Atari ST ja Apple IIGS. Macintosh-version kehitti itse Lockard, ja Apple IIGS -version toteutti ohjelmoija Ivan Manley Freggerin avustuksella.

Shanghai saavutti nopeasti suosiota: arvioiden mukaan maailmassa myytiin noin 10 miljoonaa kappaletta, mikä siihen aikaan katsottiin valtavaksi menestykseksi pöytäpulmapelille. Käytännössä tämä peli muutti Mahjongin kokeilusta globaaliksi ilmiöksi ja vakiinnutti sen itsenäisenä lajityyppinä.

Nimi Shanghai rekisteröitiin Activisionin tavaramerkiksi, joten muiden julkaisijoiden, jotka loivat samankaltaisia pulmia, oli etsittävä vaihtoehtoisia nimityksiä. Tämän seurauksena yleinen nimi «Mahjong» vakiintui arkikäyttöön, ja ajan myötä se alkoi yhdistyä ensisijaisesti tietokonepasianssiin. Perinteinen lautapeli säilytti kuitenkin paikkansa kulttuurissa, mutta monille ihmisille eri maissa ensimmäinen nimen maininta toi mieleen digitaalisen pulmapelin.

Kuitenkin Shanghai-pelin menestyksen ansiosta Mahjong levisi nopeasti eri nimillä — Mahjong Solitaire, Mahjongg, Shanghai Solitaire, Mah Jong — ja tuli saataville lukuisilla alustoilla aina kotitietokoneista ja pelikonsolista ensimmäisiin kannettaviin laitteisiin. Näin alkoi todellinen lajityypin laajentuminen, joka teki siitä osan 1900-luvun lopun pelikulttuuria.

Leviäminen ja variaatiot

1980-luvun lopulla Mahjong ylitti kotitietokoneiden rajat ja tunkeutui jopa arcade-viihteen maailmaan. Vuonna 1989 japanilainen Tamtex (タムテックス) -yritys esitteli arcade-automaateissa alkuperäisen version nimeltä Shisen-Sho. Toisin kuin Mahjongissa, tässä laatat aseteltiin ei monikerroksiseksi pyramidiksi, vaan tasaiselle pinnalle, ja säännöt olivat myös erilaiset: pareja poistettiin paitsi kuvioiden vastaavuuden perusteella, myös silloin, kun ne voitiin yhdistää tietyllä viivan muodolla. Tällainen lähestymistapa avasi pelaajille erilaisen pulmatyypin ja toimi esikuvana kokonaiselle peliperheelle, joka myöhemmin tunnettiin nimellä «Mahjong Connect». Shisen-Shon ilmestyminen osoitti, että kiinnostusta Mahjongiin oli olemassa myös Aasiassa: huolimatta perinteisen moninpeliversion laajasta levinneisyydestä pelaajat ottivat uudet muodot mielellään vastaan.

Seuraava merkittävä askel tapahtui vuonna 1990, kun peli sisällytettiin kuuluisaan Microsoft Entertainment Pack -kokoelmaan Windows 3.x:lle. Siihen kuului pasianssi nimeltä Taipei, jota miljoonat henkilökohtaisten tietokoneiden käyttäjät arvostivat sen yksinkertaisuuden ja havainnollisuuden vuoksi. Monille Windowsin käyttäjille juuri Taipei oli ensimmäinen kosketus Mahjongiin, ja itse lajityyppi vakiintui «toimistoajan klassikkona». Myöhemmin Microsoft jatkoi perinnettä: Windows Vistan ja Windows 7:n premium-versioihin oli esiasennettu parannettu versio nimeltä Mahjong Titans, mikä lopullisesti vakiinnutti pelin digitaaliseen arkeen.

Kaupallisten julkaisujen rinnalla kehittyi aktiivisesti harrastajaliike, joka loi ilmaisia Mahjong-toteutuksia eri järjestelmille. 1990-luvulla peliversioita ilmestyi myös UNIX-tyyppisiin käyttöjärjestelmiin. Esimerkiksi Mahjongg kuului GNOME-työpöytäympäristön vakiopelipakettiin, ja vastaava toteutus KMahjongg tarjottiin KDE:n käyttäjille. Nämä projektit edistivät sitä, että Mahjong tuli saataville paitsi Windowsin ja konsolien käyttäjille myös avoimen lähdekoodin ohjelmistoyhteisölle.

2000-luvun alkuun mennessä pelistä oli tullut todellinen universaali formaatti: Mahjongin saattoi löytää käytännössä kaikista käyttöjärjestelmistä ja laitteista, aina kotitietokoneista ja kannettavista tietokoneista pelikonsoliin ja ensimmäisiin mobiilialustoihin. Tänä aikana se lopullisesti vakiinnutti asemansa «digitaalisena klassikkona», ollen yksi niistä peleistä, jotka seurasivat käyttäjiä kaikkialle riippumatta siitä, mitä laitetta he käyttivät.

Maailmanlaajuinen tunnustus

Vähitellen Mahjong muuttui paitsi suosituksi tietokonepeliksi myös todelliseksi kulttuuriseksi ilmiöksi. Euroopassa ja Yhdysvalloissa se vakiinnutti paikkansa kotiviihteen joukossa yhdessä palapelien, ristisanatehtävien ja korttipasianssien kanssa. Sen menestystä selitettiin yksinkertaisten sääntöjen ja lähes meditatiivisen peliprosessin yhdistelmällä: jo lyhyt pelikerta mahdollisti irtautumisen huolista ja keskittymisen laattojen rauhalliseen purkamiseen.

Venäjällä peli levisi laajasti 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa ja tuli nopeasti tutuksi viihteeksi suurelle yleisölle. Monille venäläisille käyttäjille tämä pasianssi oli heidän ensimmäinen kosketuksensa sanaan «Mahjong», ja vasta myöhemmin he saivat tietää, että samalla nimellä oli olemassa perinteinen lautapeli täysin erilaisilla säännöillä ja muodolla.

Japanissa ja Kiinassa tietokone-Mahjong sai myös suosiota, mutta siellä se erotettiin selvästi klassisesta pelistä. Japanilaisessa perinteessä sähköinen pasianssi tunnettiin nimellä Shanghai, joka liittyi suoraan Activisionin menestyspeliin. Kiinassa se taas nähtiin enemmän tuttujen symbolien ja laattojen modernina digitaalisena sovituksena kuin itsenäisenä vaihtoehtona perinteiselle lautapelille.

Ajan myötä markkinoille ilmestyi satoja Mahjongin muunnelmia, jotka erosivat toisistaan sekä nimien että visuaalisen suunnittelun osalta. Klassisten merkkien ja lohikäärmeiden rinnalla julkaistiin teemakokoelmia: laattoja, joissa oli hedelmiä, lippuja, horoskooppimerkkejä, eläimiä tai juhlallisia symboleja. Nämä versiot tekivät pelistä entistä saavutettavamman eri ikäryhmille ja kulttuureille, mahdollistaen jokaiselle mieluisan ulkoasun löytämisen.

Mahjongin suosio ei hiipunut edes 2000-luvulla. 2010-luvulla verkkopeli Mahjong Trails nousi yhdeksi Facebook-alustan tuottoisimmista sovelluksista houkutellen miljoonia pelaajia ympäri maailmaa. Klassinen Mahjong kuuluu edelleen joidenkin käyttöjärjestelmien vakiopakettiin ja on esiasennettuna moniin laitteisiin. Lisäksi peli on jo kauan sitten ylittänyt henkilökohtaisten tietokoneiden rajat: nykyään sitä voi löytää älypuhelimista, tableteista, pelikonsolista ja jopa epätavallisista laitteista. Ei ole sattumaa, että leikillisesti sanotaan, että Mahjong on kaikkialla — älykellojen näytöistä modernien jääkaappien kosketuspaneeleihin.

Tämä menestys selittyy pelin universaaliudella. Se ei vaadi kielitaitoa, monimutkaisia ohjeita tai erityistä valmistautumista: riittävät vain tarkkaavaisuus ja kärsivällisyys. Siksi Mahjong pysyy ymmärrettävänä ja houkuttelevana eri-ikäisille ja eri kulttuureista tuleville ihmisille yhdistäen pelaajia kaikkialla maailmassa.

Mielenkiintoisia faktoja Mahjongista

• Pulma matematiikan näkökulmasta. Päällisin puolin Mahjong vaikuttaa yksinkertaiselta ajanvietolta, mutta matematiikan näkökulmasta se on paljon monimutkaisempi. Tietojenkäsittelytieteen tutkimukset ovat osoittaneet, että Mahjongin ratkaiseminen kuuluu NP-täydellisten ongelmien luokkaan. Tämä tarkoittaa, ettei ole olemassa tunnettua tehokasta algoritmia, joka varmasti löytäisi ratkaisun mihin tahansa asetelmaan kohtuullisessa ajassa. Toisin sanoen on äärimmäisen vaikeaa ennalta määrittää, voiko tietty «kilpikonna» purkautua kokonaan.
• Suosio toimistotyöntekijöiden keskuudessa. 1990- ja 2000-luvuilla Mahjongista tuli yksi tyypillisimmistä «toimistopeleistä» yhdessä Klondiken ja Miinaharavan kanssa. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa tehtyjen kyselyjen mukaan noin 35 % työntekijöistä myönsi pelanneensa sitä ainakin kerran työpaikan tietokoneella — lyhyen tauon tai silmien lepuuttamisen vuoksi. Vähitellen peli vakiintui kollektiiviseen tietoisuuteen varhaisen digiajan tunnusmerkkinä: Klondiken ja Miinaharavan tavoin siitä tuli osa syntyvää tietokonekulttuuria, jossa lyhyillä «casual»-ajanvietteillä oli erityinen asema.
• Valtava määrä mahdollisia asetelmia. Kun käytetään kaikkia 144 laattaa, mahdollisten asetelmien määrä Mahjongissa lasketaan kaavalla 144! / (4!)^36. Tuloksena saatu arvo on niin suuri, että sen esittämiseen tarvitaan yli kaksisataa numeroa. Tämän luvun mittakaavaa on vaikea edes kuvitella: se on monin verroin suurempi kuin kaikkien Maan rantojen hiekanjyvien määrä tai jopa vesipisaroiden määrä maailman valtamerissä. Tämä valtava monimuotoisuus tekee jokaisesta uudesta Mahjong-pelistä ainutlaatuisen, ja todennäköisyys kohdata identtinen asettelu on käytännössä nolla.
• Noin 3 % asetelmista on ratkaisemattomia. Tutkijat, jotka analysoivat miljoonia Mahjong-pelejä, havaitsivat, ettei jokaista asetelmaa voi ratkaista kokonaan. Kun tarkasteltiin yli 10 miljoonaa peliä klassisella «kilpikonna»-asettelulla, kävi ilmi, että noin 3 % niistä oli ratkaisemattomia. Tämä tarkoittaa, että kaikkien laattojen poistaminen loppuun asti on mahdotonta, vaikka pelaaja näkisi alempien kerrosten piilotetut elementit ja omistaisi kaiken tiedon. Tämä ominaisuus tekee pelistä entistä kiinnostavamman: joskus epäonnistuminen ei johdu virheistä tai vääristä laskelmista, vaan itse asetelman rakenteesta. Pulmapelien ystäville tämä on muistutus siitä, ettei Mahjong aina rajoitu tarkkaavaisuuteen ja logiikkaan — sen luonteeseen sisältyy myös sattumanvaraisuutta ja matemaattista monimutkaisuutta.
• Uudet versiot ja sovitukset. Mahjongin menestys synnytti lukuisia muunnelmia. Klassisen pyramidipasianssin lisäksi yhdelle pelaajalle ilmestyi kilpailullisia tiloja — esimerkiksi ajalla tai pisteillä — sekä kaksinpeliversioita, joissa kaksi pelaajaa poistavat vuorotellen laattoja samalta kentältä. Ajan myötä syntyi jopa nopeuskilpailuja, vaikka ne eivät koskaan saavuttaneet shakkiturnausten tai urheilukilpailujen tiukkaa järjestäytymistä. Satoja teemallisia asetelmia kehitettiin «kilpikonnan» lisäksi: «muuri», «torni», «hämähäkki», «lohikäärme» ja monia muita, jotka erosivat rakenteen muodosta ja vaikeustasosta. Mielenkiintoista on, että japanilainen Shisen-Sho-peli muodostui erillisen lajityypin perustaksi, joka tunnetaan nimellä «Mahjong Connect», kun taas modernit kolmiulotteiset tulkinnat, kuten Mahjong Dimensions, tarjoavat parien poistamista jo avaruudellisessa kuutiossa. Näin Mahjong jatkaa kehittymistään tarjoten jotain uutta sekä aloittelijoille että kokeneille pelaajille.

Kuljettu matka muutti Mahjongin kiinnostavasta uutuudesta erottamattomaksi osaksi pelikulttuuria. Se yhdisti lautapohjaisten loogisten pelien piirteet ja digitaalisen aikakauden edut. Mahjongin historia osoittaa onnistuneen esimerkin kulttuurisesta sopeutumisesta: kiinalaiset pelimotiivit tulivat ymmärrettäviksi ja läheisiksi ihmisille ympäri maailmaa yksinkertaisen ja houkuttelevan pasianssin kautta. Nykyään peliä arvostetaan paitsi rentoutumisen välineenä myös tarkkaavaisuuden, muistin ja strategisen ajattelun harjoituksena. Mahjongista on tullut eräänlainen «älyllinen lepo» — aika, joka kuluu monimutkaisen pyramidin purkamiseen, kuluu huomaamatta ja aivot saavat hyödyllistä harjoitusta.

Nopeasti vaihtuvien pelitrendien taustalla Mahjong on pysynyt kysyttynä jo useita vuosikymmeniä. Sen yksinkertaiset säännöt ja samanaikainen syvyys tekevät pelistä houkuttelevan hyvin erilaisille ihmisille. Mahjong sopii yhtä hyvin lyhyeksi tauoksi töissä kuin pitkäksi iltahetkeksi. Voidaan varmuudella sanoa, että Mahjong on löytänyt paikkansa klassisten älypelien joukossa — shakin ja Sudokun sekä korttipasianssien rinnalla. Sen historiaan ja erityispiirteisiin perehtyessä väistämättä kasvaa myös kunnioitus tätä peliä kohtaan.

Riittää, että kokeilet Mahjongia kerran, eikä peli enää päästä irti. Siinä yhdistyvät yllättävällä tavalla ensimmäisten askelten yksinkertaisuus ja syvyys, joka paljastuu vasta ajan myötä. Jokainen asettelu on pieni haaste, jossa on sijaa intuitiolle, tarkkaavaisuudelle ja onnekkaalle valinnalle. Vähitellen pelaaja huomaa palaavansa Mahjongin pariin yhä uudelleen: keskittymisen tunteen, parin löytämisen ilon ja rauhallisen rytmin vuoksi, jossa aika tuntuu hidastuvan. Juuri tässä piilee sen vetovoimainen voima. Seuraavaksi käsittelemme pelin säännöt ja jaamme vinkkejä, joiden avulla voit nauttia prosessista jo ensimmäisistä peleistä lähtien.

Mahjong Solitaire on yhden pelaajan logiikkapeli, jonka tavoitteena on poistaa kaikki laatat (niitä kutsutaan myös kiviksi tai palikoiksi) pelilaudalta poistamalla ne pareittain. Peliin käytetään 144 laatan sarjaa, jossa on perinteisiä kiinalaisia symboleja (tai niiden teemallisia vastineita). Klassisen version laatat asetellaan monimutkaiseksi monikerroksiseksi rakenteeksi (tunnetuin asettelu on «pyramidi» tai «kilpikonna»). Mahjong-partia kestää yleensä muutamasta minuutista puoleen tuntiin — riippuen asettelusta ja pelaajan kokemuksesta.

Peliä voi pelata joko oikealla laattasetillä (mikä vaatii kärsivällisyyttä valmistelussa) tai — paljon helpommin — tietokoneella tai mobiililaitteella. Alla on lyhyt kuvaus pelin mekaniikasta, sen virallisista säännöistä sekä tarkistetuista vinkeistä, joista on hyötyä niin aloittelijoille kuin kokeneillekin Mahjong-harrastajille.

Mekaniikan näkökulmasta Mahjong yhdistää onnistuneesti toimintojen yksinkertaisuuden ja tilanteiden suuren vaihtelun. Se houkuttelee selkeydellään ja näyttävällä ulkoasullaan: korttien tai abstraktien numeroiden sijaan pelaaja käsittelee laattoja, jotka on koristeltu kuvioilla ja symboleilla, ja jotka muistuttavat etäisesti dominon paloja. Tämä luo erityisen tunnelman: virtuaalisen laattarakenelman purkaminen osoittautuu paitsi viihdyttäväksi myös intuitiivisesti ymmärrettäväksi.

Pelin ydin on etsiä pareja samanlaisista laatoista, mutta kaikki laatat eivät ole heti saatavilla. Siksi pelaajan on oltava tarkkaavainen, harjoiteltava visuaalista muistia ja strategista ajattelua, suunniteltava siirtonsa ja päätettävä, mitkä parit avata ensin. Toisin kuin perinteisessä neljän pelaajan Mahjong-pöytäpelissä, tässä ei ole sattumanvaraisuutta: kaikki laatat on asetettu etukäteen, ja pelin lopputulos määräytyy täysin tehtyjen päätösten perusteella. Juuri tämä selkeiden sääntöjen ja älyllisen haasteen yhdistelmä on tehnyt Mahjongista suositun ympäri maailmaa.

Setin kokoonpano

Mahjongissa käytetään 144 laatan sarjaa, jotka jaetaan perinteisesti kolmeen kategoriaan: perus-, arvovalaatat ja lisälaatat. Tämä jako auttaa ymmärtämään paremmin setin rakennetta ja pelin erityispiirteitä.

• Peruslaatat. Tähän ryhmään kuuluvat kolme «maata» — ympyrät, bambut ja merkit, joissa on numerointi 1:stä 9:ään. Jokainen laatta on neljänä kappaleena, mikä mahdollistaa monia erilaisia yhdistelmiä. Helppouden vuoksi niissä on arabialaiset numerot, jotka helpottavat arvojen erottamista.
• Arvovalaatat. Näihin kuuluvat erityisen merkittävät kuviot: neljä tuulta — itä, etelä, länsi ja pohjoinen (neljä kutakin), sekä kolme lohikäärmettä — punainen, vihreä ja valkoinen (myös neljä kutakin). Nämä laatat antavat pelille sen ominaisen itämaisen sävyn ja toimivat usein asettelun avainelementteinä.
• Lisälaatat. Näihin kuuluvat erityislaatat — neljä kukkaa ja neljä vuodenaikaa (kevät, kesä, syksy ja talvi). Toisin kuin muissa kategorioissa, jokainen näistä laatoista esiintyy vain kerran, ilman kopioita. Ne toimivat enemmänkin tukiroolissa, mutta antavat pelaajalle joustavuutta ja joskus auttavat viimeistelemään asettelun.

Mahjongin säännöt: miten pelata

Mahjongin perussäännöt ovat melko suoraviivaiset. Alla on esitetty peliprosessin vaiheet ja keskeiset kohdat:

• Asettelun valmistelu. Mahjongissa kaikki laatat sekoitetaan huolellisesti ja asetetaan kuvapuoli ylöspäin monikerroksisen kuvion muotoon. Klassinen konfiguraatio — «kilpikonna» — on viidestä tasosta koostuva pyramidi: pohjalla on 87 laattaa, toisella tasolla 36, ylempänä 16, sitten 4 ja lopuksi huipulla yksi. Yhteensä — 144. Jokainen uusi taso asetetaan edellisen keskelle, joten rakenne muistuttaa porrastornia. Tätä asettelua pidetään standardina: juuri sitä käytetään useimmiten tietokoneversioissa ja opetusesimerkeissä. On olemassa myös muita muotoja — «seinä», «silta», «torni» ja monia muita. Niille kaikille on yhteistä se, että osa laatoista on peitetty muiden toimesta — ylhäältä tai sivuilta. Juuri tämä luo suurimman haasteen: kaikki laatat eivät ole heti käytettävissä, ja menestys riippuu siitä, mitkä parit avataan ensin.
• Vapaat laatat. Pelissä voi poistaa vain laattoja, joita pidetään vapaina. Vapaa laatta on sellainen, jonka päällä ei ole muita ja jolla on vähintään yksi pitkä sivu täysin avoin. Jos laatta on samanaikaisesti lukittuna sekä vasemmalta että oikealta, se ei ole käytettävissä siirtoon. Tämän säännön ansiosta rakenne pysyy vakaana, ja pelaajan on suunniteltava toimintaansa, avaten uusia pareja vähitellen.
• Parien poistaminen. Pelaaja tarkastelee pelialuetta huolellisesti ja etsii kaksi vapaata laattaa, joissa on identtiset kuviot. Löydettyään sopivan parin hän poistaa molemmat laudalta yhdellä siirrolla. Klassiseen settiin kuuluu lähes kaikista laatoista neljä kappaletta, joten pareja voidaan muodostaa eri yhdistelminä. On myös erityistapauksia: settiin kuuluu kahdeksan erityislaattaa — neljä vuodenaikaa ja neljä kukkaa. Näissä ryhmissä ne katsotaan samanarvoisiksi: minkä tahansa vuodenajan voi poistaa toisen vuodenajan kanssa, ja minkä tahansa kukan toisen kukan kanssa. Esimerkiksi «kevät» voidaan yhdistää «syksyyn», ja «kesä» «talveen». Tämän ominaisuuden ansiosta tällaiset laatat toimivat eräänlaisina «jokereina» ja auttavat usein viimeistelemään asettelun, kun tavallisia pareja on enää vähän jäljellä.
• Uusien laatojen avaaminen. Kun pari vapaita laattoja poistetaan, ne katoavat laudalta ja rakenne muuttuu. Usein ylä- tai reunalaattojen poistaminen avaa pääsyn niihin, jotka aiemmin olivat peitettyinä tai naapureiden lukitsemia. Näin aiemmin estyneet laatat muuttuvat vapaiksi. Pelaaja analysoi uudet mahdollisuudet ja jatkaa parien etsimistä, paljastaen vähitellen koko rakenteen.
• Pelin tavoite. Pelaajan päätehtävä on purkaa koko rakenne poistamalla kaikki 144 laattaa. Jos viimeinen pari saadaan poistettua, peli katsotaan voitetuksi. Jos taas missään vaiheessa ei ole enää käytettävissä pareja ja laudalle jää laattoja, asettelu julistetaan ratkaisemattomaksi ja peli päättyy tappioon. Todellisissa peleissä tämä tapahtuu harvoin, erityisesti tietokoneversioissa: niissä alkuasettelu luodaan yleensä siten, että ratkaisu on olemassa. Epävarmuutta kuitenkin jää — joskus edes moitteeton strategia ei pelasta umpikujalta, jonka on aiheuttanut epäedullinen alkuasettelu.
• Pisteiden ja sattuman puuttuminen. Klassisen Mahjongin säännöissä ei ole pisteytysjärjestelmää eikä tiukkoja aikarajoituksia — tavoitteena on vain purkaa koko rakenne. Monissa tietokoneversioissa kehittäjät kuitenkin lisäävät pisteet ja ajastimen, jotta pelistä tulisi kilpailullisempi. Myös sekoittamisen tai jakamisen kaltaisia mekanismeja, jotka ovat tyypillisiä korttipeleille, ei ole: koko pelitilanne on tiedossa alusta asti. Siksi Mahjong luokitellaan avoimen informaation pulmapeliksi: pelaaja näkee koko kentän (paitsi peitetyt alemmat kerrokset), ja sattuman vaikutus on minimoitu. Jokainen asettelu on kiinteä yhdistelmä, jossa lopputulos riippuu lähes aina vain pelaajan päätösten oikeellisuudesta.

Lisämahdollisuudet

Monet nykyaikaiset Mahjong-versiot sisältävät lisäsääntöjä ja -vaihtoehtoja, jotka tekevät pelistä joustavamman ja houkuttelevamman:

• Sekoitus. Jos siirtoja ei enää ole, ohjelma antaa mahdollisuuden kerran tai useamman kerran sekoittaa jäljellä olevat laatat satunnaisesti. Tämä toiminto antaa toisen mahdollisuuden ratkaista pulma, mutta voi laskea lopullista pistemäärää, jos käytössä on pistejärjestelmä.
• Vihjeet ja peruutukset. Vihjetoiminto korostaa mahdollisen parin, ja peruutus antaa palata yhden siirron taaksepäin. Nämä työkalut ovat hyödyllisiä oppimisessa ja virheiden korjaamisessa, mutta niiden liiallinen käyttö helpottaa peliä huomattavasti.
• Aikapeli. Joissakin versioissa on ajastin, joka rajoittaa pelin kestoa. Tämä tila tuo kilpailullisen elementin ja muuttaa Mahjongin ajan kanssa kilpailemiseksi.
• Laatta-aiheet. Klassisten kiinalaisten symbolien (bambut, kolikot, merkit, tuulet, lohikäärmeet, kukat ja vuodenajat) lisäksi tarjolla on usein vaihtoehtoisia graafisia teemoja: eläimiä, hedelmiä, lippuja tai juhlasymboleja. Tämä ei muuta sääntöjä, mutta tekee pelistä monipuolisemman ja sopivamman eri-ikäisille pelaajille.
• Asettelun koko. Vakiopeleissä käytetään 144 laattaa, mutta on olemassa versioita pienemmällä tai suuremmalla määrällä. Vaihtoehtoina ovat kompaktit asettelut 72 tai 96 laatalla sekä suuret 288 tai useammalla laatalla, joskus kahden setin avulla.
• Erikoislaatat. Joissakin mukautuksissa on «villit» laatat, jotka voi yhdistää mihin tahansa symboliin, tai bonusparit, jotka tuovat lisäpisteitä. Nämä eivät kuulu klassisiin sääntöihin, mutta laajentavat pelin mahdollisuuksia.

Kokonaisuudessaan Lockardin ensimmäisen version ilmestymisestä lähtien Mahjongin perussäännöt eivät ole juuri muuttuneet: tavoitteena on poistaa vastaavat parit vapaita laattoja, kunnes koko kenttä on tyhjä. Eri versioiden erot liittyvät lähinnä lisäominaisuuksiin ja ulkoasuun, mutta pelin ydin pysyy samana. Kun hallitset perusperiaatteet, opit helposti minkä tahansa Mahjong-version.

Vinkkejä aloittelijoille Mahjongissa

Kun säännöt ovat selvillä, on tärkeää kehittää järkevä pelistrategia. Mahjong ei vaadi kiirettä — päinvastoin, rauhallinen harkinta lisää huomattavasti onnistumisen todennäköisyyttä. Alla on suosituksia, joiden avulla pelaat tehokkaasti ja nautit prosessista. Vinkit on jaettu kolmeen ryhmään: yleisiin taktisiin periaatteisiin, priorisointia koskeviin neuvoihin ja varoituksiin tyypillisistä virheistä.

Taktiikka ja strategiset lähestymistavat

Nämä peruskeinot auttavat jopa niitä, jotka pelaavat ensimmäistä kertaa. Ne liittyvät siihen, miltä suunnalta asettelua on parasta purkaa ja miten välttää hätiköityjä siirtoja.

• Työskentele reunoilta ja ylhäältä alas. Pelin alussa kannattaa antaa etusija pareille, jotka vapauttavat tukkeutuneita alueita. Poista ensin laatat pyramidin yläkerroksista ja pitkien rivien reunalaatat. Näin «avaa» rakennelmaa ja saa pääsyn keskimmäisiin ja alempiin kerroksiin. Tämä periaate muistuttaa raunioiden purkamista: ensin poistetaan osia ulkokehältä, jotta päästään syvemmälle. Esimerkiksi pari pylvään huipulla on tärkeämpi kuin sama pari pohjalla — huipun poistamalla avaat heti useita uusia laattoja.
• Analysoi useita siirtoja eteenpäin. Älä kiirehdi poistamaan ensimmäistä löytämääsi paria — arvioi ensin vaihtoehtojen seuraukset. Mahjongissa impulsiiviset toimet johtavat usein umpikujaan. Kysy itseltäsi: «Mitä tämän parin poistaminen avaa? Jääkö jokin laatta ilman paria?». Hyödyllinen tapa on ensin tarkistaa kaikki käytettävissä olevat parit ja vasta sitten valita paras. Suunnittele vähintään 2–3 siirtoa eteenpäin, erityisesti kun asettelu alkaa pienentyä ja vaihtoehtoja on vähemmän. Tämä lähestymistapa vähentää merkittävästi riskiä, että yksi väärä päätös estää keskeiset laatat.
• Säilytä tasapaino alueiden välillä. Yritä purkaa asettelua tasaisesti. Jos poistat kaikki parit vain vasemmalta puolelta ja jätät oikean koskemattomaksi, voi syntyä «epätasapaino»: toinen puoli kentästä on lähes tyhjä, kun taas toiselle jää ryhmittyneitä laattoja, joita ei voi poistaa. Samanlainen tilanne voi syntyä myös kerrosten kanssa: jos purat kokonaan ylimmän tason, voit helposti lukita pitkät rivit alempana. Vaihtele siis toimia — poista pari vasemmalta, katso sitten mitä voit poistaa oikealta, ja pura pyramidi sekä ylhäältä että sivuilta. Tämä tasapaino antaa mahdollisuuden puristaa rakennetta vähitellen kaikilta puolilta ilman, että syntyy ansoja poistamattomista laatoista.
• Kiinnitä huomiota samoihin laattoihin. Kun kentällä on kolme samaa laattaa, pitää toimia varoen: jos poistat väärän parin, yksi voi jäädä ilman paria. Tällöin on parempi poistaa ne kaksi, joista on eniten hyötyä — ne vapauttavat uusia paikkoja tai poistavat lukituksen. Jos kaikki neljä samaa laattaa ovat näkyvissä, se on harvinainen tilaisuus: voit poistaa ne kahdessa peräkkäisessä siirrossa ilman riskiä.
• Säästä «kukat» ja «vuodenajat» loppuun. Setissä on erityislaatot — neljä kukkaa ja neljä vuodenaikaa. Ne katsotaan samanarvoisiksi ryhmissään, joten minkä tahansa vuodenajan voi poistaa toisen vuodenajan kanssa ja minkä tahansa kukan toisen kukan kanssa. Tämän ansiosta tällaiset laatat toimivat usein «varasiirtona» ja auttavat viimeistelemään pelin lopussa. Siksi niitä ei kannata käyttää heti, vaan jättää myöhemmäksi, kun siirtovaihtoehtoja on vähän.

Aloittelijoiden virheet

Suurin osa häviöistä johtuu samoista virheistä. Kun niistä tietää etukäteen, ne on helppo välttää.

• Hajanainen peli. Aloittelijoiden yleisin virhe on parien poistaminen sattumanvaraisesti, miettimättä seurauksia. Tällöin Mahjong muuttuu nopeasti pulmapelistä arvonnaksi: onnistuuko vai ei. Esimerkiksi aloittelija poistaa usein heti ensimmäisen löytämänsä parin katsomatta, mitä muita siirtoja on tarjolla. Tulos voi olla tärkeän alueen lukkiutuminen. Vältä tätä impulsiivista tyyliä. Analysoi aina koko asettelu — se ei vie paljon aikaa, mutta säästää peruuttamattomilta siirroilta. Muista: jokaisen siirron pitää olla harkittu.
• Pitkät rivit. Toinen yleinen virhe on jättää pitkät vaakarivit tai korkeat pinot viimeiseksi. Jos pelaaja ei pura pitkää kerrosta vähitellen, voi pelin lopussa käydä niin, että koko rivi on vapaa vain yhdeltä puolelta. Tällöin jokainen laatta jää ilman paria, koska sen naapuri toiselta puolelta on jo poistettu, ja peli pysähtyy. Tämän välttämiseksi älä anna «häntien» ja «tornejen» jäädä eristyksiin liian pitkäksi aikaa. Pura niitä mahdollisuuksien mukaan, jotta laattoja ei pääse kertymään ilman pareja.
• Siirron peruutus. Monet aloittelijat epäröivät käyttää peruutustoimintoa, pitäen sitä huijaamisena. Todellisuudessa viimeisen siirron peruutus on arvokas oppimisen väline. Jos teet siirron ja huomaat heti, että se oli virheellinen (esimerkiksi syntyy umpikuja), palaa rohkeasti takaisin ja kokeile toista vaihtoehtoa. Tämä on erityisen hyödyllistä asettelun lopussa, kun pareja on vain muutama ja virheen hinta on korkea. Tietenkin on parempi pyrkiä ennakoimaan, mutta peruutustoiminto on kehittäjien lisäämä juuri turvaksi satunnaisia virheitä vastaan — käytä sitä järkevästi, ja peli on nautittavampi.
• Keskittymisen herpaantuminen. Mahjongissa on tärkeää säilyttää keskittyminen: on muistettava eri laattojen sijainnit. Aloittelijat kohtaavat usein kaksi ääripäätä — he joko etsivät yhtä tiettyä laattaa koko pyramidista tai tottuvat niin paljon kentän ulkonäköön, etteivät enää huomaa ilmeisiä pareja. Tämän välttämiseksi on hyödyllistä pitää lyhyitä taukoja ja palata asetteluun uusin silmin. Voit tarkastella kenttää kerros kerrokselta tai jakaa sen mielessäsi alueisiin ja tarkistaa jokaisen erikseen. Ja jos tunnet väsymystä, on parempi pitää tauko ja palata myöhemmin — uudet parit erottuvat yleensä heti.

Edistyneet tekniikat

Kun hallitset perusteet, voit kokeilla hienostuneempia strategioita. Ne vaativat hieman kokemusta, mutta lisäävät huomattavasti onnistumisen mahdollisuuksia.

• Käytä poissulkemisen menetelmää. Kun asettelu muuttuu monimutkaiseksi, on hyödyllistä toimia poissulkemisen avulla — kuten sudoku-tyyppisissä pulmissa. Tarkoituksena on sulkea pois siirrot, jotka selvästi johtavat umpikujaan. Esimerkiksi jos tietyn parin poistaminen jättää sinut ilman jatkovaihtoehtoja, on parempi olla koskematta siihen. Yritä mielessäsi pelata muutama askel eteenpäin: «Jos poistan tämän parin — tuleeko uusia pareja? Vai kannattaako poistaa toinen?». Tällainen «koeajo» auttaa valitsemaan parhaan vaihtoehdon. Ajan myötä tällainen analyysi tapahtuu lähes automaattisesti, ja löydät ratkaisut nopeammin.
• Muista peitettyjen laattojen sijainnit. Joissakin asetteluissa voi huomata osia peitetyistä kuvioista, erityisesti ylemmissä kerroksissa. Esimerkiksi klassisessa «kilpikonnassa» toisella tasolla huipun alla on neljä laattaa, joiden reunat ovat hieman näkyvissä. Tällaiset vihjeet auttavat arvioimaan, mitkä parit ilmestyvät myöhemmin, ja halutessasi voit säästää vastaavan laatan sopivaan hetkeen. Tämä keino ei kuitenkaan aina toimi: useimmissa asetteluissa peitetyt kerrokset ovat täysin piilossa. Siksi tätä menetelmää kannattaa pitää vain lisäapuna, ei varmana strategiana.
• Harjoittele ajan kanssa. Kun osaat jo selvittää asettelut rauhassa, voit vaikeuttaa tehtävää — ota käyttöön ajastintila tai aseta itsellesi aikaraja. Tällainen lähestymistapa tuo jännitystä ja kehittää kykyä tunnistaa parit välittömästi. On kätevää aloittaa pienistä tavoitteista: esimerkiksi purkaa «kilpikonna» 10 minuutissa, ja yrittää sen jälkeen 7 tai 5 minuutissa. Ajan myötä silmä tottuu havaitsemaan vastaavuudet lähes automaattisesti, ja peli alkaa sujua sulavasti. Mutta muista: nopeus on järkevää vasta, kun perusteet ja huolellinen strategia ovat hallussa, muuten harjoitus muuttuu hätiköidyksi kokeiluksi.

Noudattamalla näitä vinkkejä lisäät huomattavasti onnistuneiden pelien määrää ja saat enemmän iloa pelaamisesta. Mahjong on pulmapeli, joka arvostaa huomiota yksityiskohtiin, kärsivällisyyttä ja harkintaa. Yhdenkin vaativan asettelun ratkaiseminen tuo tyydytystä ja edistymisen tunnetta. Ajan myötä jokaiselle pelaajalle kehittyy omia keinoja ja tapoja, mutta perusperiaatteet pysyvät hyödyllisinä kaikilla tasoilla — aloittelijasta kokeneeseen harrastajaan.

Mahjong on peli, josta jokainen löytää jotakin. Joillekin se on aamun aivojumppa, toisille — illan rentoutus rauhallisen musiikin taustalla. Kun säännöt ja strategiat ovat hallussa, olet valmis siirtymään lukemisesta käytäntöön. Muista, että Mahjongissa ei ole vastustajia eikä kiirettä — se on peli sielulle, jossa olet yhtä aikaa oma vastustajasi ja liittolaisesi. Poistamalla pareja yksi toisensa jälkeen meditoinnin tavoin uppoudut erityiseen ajattelun rytmiin. Samalla tunnet löytöretkeilijän innostuksen, kun paljastat muinaisen kuvion, joka on kätketty laattojen joukkoon.

Kokeile soveltaa kuvattuja vinkkejä ja huomaat pian, että asettelut, jotka tuntuivat mahdottomilta, alkavat ratketa. Ja jos jokin ei onnistu — ei haittaa: jokainen peli on ainutkertainen, ja juuri siinä on sen viehätys. Mahjong opettaa, että kärsivällisyys ja tarkkaavaisuus voivat ratkaista vaikeimmankin tehtävän. Ehkä jokainen pasianssi ei ratkea, mutta jokainen tuo varmasti uusia pieniä oivalluksia. Oletko valmis kokeilemaan itseäsi? Kokeile pelata Mahjong verkossa — nykyään sen voi tehdä ilmaiseksi ja ilman rekisteröitymistä!