Backgammon verkossa, ilmainen

Backgammon — on yksi maailman vanhimmista lautapeleistä, jonka historia ulottuu useiden vuosituhansien taakse. Siinä yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla sääntöjen yksinkertaisuus ja strategisten mahdollisuuksien syvyys, mikä on mahdollistanut pelin säilymisen vuosisatojen ajan ja tehnyt siitä suositun monissa maissa. Backgammon eroaa muista logiikkapeleistä harvinaisella tasapainolla sattuman, jota nopanheitot tuovat, ja taidon, joka vaatii laskelmointia ja taktista ajattelua, välillä. Tämän ansiosta peli on saanut erityisen aseman monien kansojen kulttuurissa — aina Persian kuninkaallisista hoveista nykyaikaisiin kahviloihin — ja sitä pidetään yhtenä hienostuneimmista ja älyllisimmistä ajanvietemuodoista.

Backgammonin historia

Pelin varhaisimmat juuret

Arkeologiset todisteet osoittavat, että Backgammonin edeltäjät olivat olemassa jo muinaisina aikoina. Iranissa (muinaisessa Persiassa) on löydetty noin viisituhatta vuotta vanhoja pelisettejä — lautoja, joissa on syvennyksiä ja noppia — jotka kuuluvat Jiroftin arkeologiseen kulttuuriin. Yksi pelin mahdollisista esikuvista on Royal Game of Ur (Urin kuninkaallinen peli), joka oli tunnettu Mesopotamiassa noin vuonna 2600 eaa. Samoin kuin Backgammon, se oli kilpailu, jossa yhdistyivät sattuma ja taito nappuloiden ja noppien avulla.

Antiikin aikaiset kirjalliset lähteet mainitsevat roomalaisen pelin Latrunculi, strategisen kilpailun nappuloilla, sekä myöhemmän bysanttilaisen pelin Tabula, jossa oli 24 ruutua ja 15 nappulaa kummallekin pelaajalle. Jo tuolloin Tabulan tarkoituksena oli siirtää omat nappulat mahdollisimman nopeasti laudan ympäri ja poistaa ne ennen vastustajaa — periaate, joka on hyvin lähellä nykyistä Backgammonia.

Persialainen legenda Backgammonin synnystä

Nykyistä Backgammonia lähinnä oleva peli syntyi Persiassa Sasanidien valtakunnan aikana (300–600 jae). Pelin persialainen nimi — Nard (نرد) — on lyhennys sanasta Nardshir, joka tarkoittaa «urhean Ardashirin peliä». Legendan mukaan pelin keksi visiiri Buzurgmehr (بزرگمهر) šaahi Khosrow I Anushirvanin (خسرو انوشیروان) hovissa. Tarinan mukaan Buzurgmehr loi uuden pelin vastauksena intialaiselle shakkille osoittaakseen Persian älyllisen ylivertaisuuden.

Persialaisen runoilijan Ferdowsin (فردوسی) eepoksessa «Shahnameh» (شاهنامه) tämä legenda kerrotaan elävästi, ja siinä pelin synty liitetään viisaaseen visiiriin. Vaikka historiallisia todisteita yksittäisestä tekijästä ei ole, itse legenda osoittaa pelin persialaista alkuperää ja sen merkitystä Persian kuninkaallisissa hoveissa.

Pelin leviäminen idässä ja pitkän sekä lyhyen Backgammonin synty

Persiasta Backgammon levisi laajasti Lähi-itään, Keski-Aasiaan ja edelleen. Jo 600–700-luvuilla peli mainitaan arabialaisissa lähteissä nimellä «taht-e-nard». Arabivaikutuksen myötä, joka ulottui Sisiliaan saakka, peli kulkeutui Pohjois-Afrikkaan ja Iberian niemimaalle: uskotaan, että peli saapui Eurooppaan ensimmäisen kerran 900-luvulla nimellä Tables (— «laudat»).

Peli tunnettiin myös Kiinassa: historialliset kronikat mainitsevat pelin shuang-lu (雙陸) — Backgammonia muistuttavan pelin, jonka kerrotaan syntyneen Länsi-Intiassa ja saapuneen Kiinaan Wei-dynastian aikana (220–265 jae). 400–500-luvuilla shuang-lu oli laajasti levinnyt ja siitä tuli suosittu ajanviettotapa. Japanissa samankaltainen peli nimeltä sugoroku (双六) saavutti niin suuren suosion, että keisarinna Jitō (持統天皇) kielsi sen vuonna 689, koska väestö oli liiaksi hurahtanut uhkapeleihin. Nämä seikat osoittavat, että keskiajalla Backgammonilla oli jo useita paikallisia muunnelmia ja nimiä.

Backgammon keskiaikaisessa Euroopassa

Euroopassa Backgammonia muistuttavat pelit tunnettiin nimellä Tables. Ensimmäinen kirjallinen maininta pelistä löytyy anglosaksisesta käsikirjoituksesta vuodelta 1025 (Codex Exoniensis), jossa sanotaan: «Kaksi miestä istuu pelaamaan Tablesia...». 1000-luvulla samankaltaisia pelejä esiintyi Ranskassa nimellä Trictrac, ja ne saavuttivat nopeasti suosiota aateliston ja uhkapelureiden keskuudessa.

Ranskan kuningas Ludvig IX Pyhä (Louis IX) antoi vuonna 1254 asetuksen, joka kielsi hänen hoviaan pelaamasta uhkapelejä, mukaan lukien Tables. Kielloista huolimatta peli jatkoi leviämistään: Saksassa ensimmäiset maininnat ovat 1100-luvulta, Islannissa 1200-luvulta. Espanjassa kuningas Alfonso X Viisas (Alfonso X de Castilla) omisti vuonna 1283 kuuluisassa teoksessaan «Libro de los Juegos» (Pelien kirja) kokonaisen luvun pelille Tables (Todas Tablas) ja kuvasi yksityiskohtaisesti sen säännöt.

1500-luvulle mennessä noppapeleistä oli tullut olennainen osa arkipäivän elämää kaikkialla Euroopassa. Yhtenäisiä sääntöjä ei kuitenkaan ollut: jokaisella maalla ja alueella oli omat versionsa. Ranskassa pelattiin Trictracia, Italiassa Tavole Realea, Espanjassa Tablas Realesia ja Saksassa Puffia. Englannissa käytettiin pitkään yleisnimeä Tables, ja vasta 1600-luvun alussa ilmestyi sana «Backgammon». Nimen etymologia ei ole täysin selvä: yhden teorian mukaan se juontuu muinaisenglannin sanoista back («takaisin») ja gamen («peli»), mikä heijastaa pelin ideaa — nappuloiden palauttamista kotiin; toisen teorian mukaan se tulee walesin sanoista bach («pieni») ja cammaun («taistelu»). Termistä tuli kuitenkin vakiintunut ja se alkoi tarkoittaa pelin «lyhyttä» muotoa, jossa nappuloita voi lyödä ulos laudalta.

Pitkän ja lyhyen Backgammonin synty

Keskiaikaisessa Venäjällä ja sen naapurimaissa peli tunnettiin persialaisella nimellä Nard. Kaukasuksen ja Keski-Aasian kautta Backgammon saapui Georgiaan (missä sitä 1600-luvulta lähtien kutsuttiin nimellä nardii) ja myöhemmin kalmukeille sekä muille Volgan ja Siperian kansoille. Venäjällä ja muissa entisen Neuvostoliiton maissa Backgammonista tuli laajalti pelattu 1900-luvulla, ja se vakiintui perinteisenä lautapelinä, erityisen suosittuna kaupunkien pihoilla ja lomakohteissa. Ajan myötä muodostui kaksi pääversiota säännöistä: pitkä ja lyhyt Backgammon.

Pitkä Backgammon on vanhempi versio, joka on lähellä muinaista persialaista Nardia. Pitkässä Backgammonissa kaikki nappulat aloittavat pelin samasta asemasta («päästä») ja liikkuvat samaan suuntaan molemmille pelaajille; lyötyjä nappuloita ei poisteta — yhdellä nappulalla miehitetty ruutu muuttuu vastustajalle saavuttamattomaksi. Tämä versio on suosittu idässä ja entisissä Neuvostoliiton maissa ja sitä pidetään usein Backgammonin klassisena muotona.

Lyhyt Backgammon taas on läntinen muoto, jossa nappuloiden aloitusasema on jaettu laudalle, pelaajien liikkeet ovat vastakkaisia ja nappuloita voidaan «lyödä» ja asettaa barille (laudan keskimmäiselle välipalkille). Lyhyt Backgammon levisi laajalti Eurooppaan 1500-luvulta alkaen ja tuli 1600–1700-luvuilla tunnetuksi myös Amerikassa. Molemmilla muodoilla on yhteinen perusta, mutta ne painottavat eri taktiikoita ja kehittyivät rinnakkain historian kuluessa.

Pelin kehitys uuden ajan alussa

1600-luvulla Englannissa peli Tables muuttui ja sai lähes kokonaan lyhyen Backgammonin muodon. Termi «Backgammon» mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1635. Englantilaiset pelaajat erottivat uuden version vanhasta, joka tunnettiin nimellä Irish (irlantilainen Backgammon), jota pidettiin arvokkaampana, mutta ajan myötä lyhyt Backgammon syrjäytti sen. Vuonna 1743 Lontoossa julkaistiin ensimmäinen yksityiskohtainen tutkielma, joka kuvasi pelin säännöt ja strategiat — «A Short Treatise on the Game of Back-Gammon» Edmond Hoylen (1753, «Lyhyt tutkielma Backgammon-pelistä») — jossa vahvistettiin aikakauden lyhyen Backgammonin perussäännöt. Mielenkiintoista kyllä, 1700-luvulla peli sai suosiota jopa papiston keskuudessa, vaikka kirkko oli pitkään paheksunut uhkapelejä.

1800-luvulle tultaessa lyhyen Backgammonin säännöt olivat lähes täysin nykyaikaisessa muodossaan. Vuosisadan puolivälissä baarin (keskipalkin) käyttö lyötyjen nappuloiden säilytyspaikkana oli vakiintunut, ja pelin voitto saattoi olla arvoltaan yksi, kaksi tai kolme pistettä: tavallinen voitto — kun pelaaja poistaa kaikki nappulansa ensimmäisenä; gammon — kaksinkertainen voitto, jos voittaja poistaa kaikki nappulansa ja häviäjä ei yhtään; ja backgammon — kolminkertainen voitto, kun voittaja poistaa kaikki nappulat, vastustaja ei yhtään ja sillä on vähintään yksi nappula barilla tai voittajan kotialueella. Tämä pistelaskujärjestelmä muodosti pohjan nykyaikaisille lyhyen Backgammonin säännöille.

Viimeaikaiset muutokset — tuplauskuutio ja kiinnostuksen uudelleensyntyminen

1900-luvun merkittävin uudistus oli tuplauskuution käyttöönotto. 1920-luvulla New Yorkin peliklubeilla keksittiin erityinen Doubling Cube, jonka sivut oli merkitty numeroilla 2, 4, 8, 16, 32 ja 64, ja joka mahdollisti panosten kasvattamisen pelin aikana. Tämä kuutio teki pelistä monimutkaisemman lisäämällä riskin arvioinnin elementin: pelaajan ei tarvinnut vain siirtää nappuloita taitavasti, vaan myös tietää oikea hetki ehdottaa panoksen tuplaamista voiton todennäköisyyden perusteella.

Tuplauskuution myötä Backgammonista tuli uuden tason älyllinen ja jännittävä peli, mikä lisäsi sen suosiota eliitin keskuudessa. 1960-luvulla kiinnostus peliin saavutti todellisen huippunsa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Tärkeän roolin tässä elpymisessä näytteli prinssi Alexis Obolensky — venäläisten aatelisten jälkeläinen, joka asettui Amerikkaan ja sai lempinimen «modernin Backgammonin isä». Vuonna 1963 hän perusti Kansainvälisen Backgammon-liiton, laati yhtenäiset viralliset säännöt ja järjesti ensimmäiset suuret turnaukset. Jo vuonna 1964 New Yorkissa järjestettiin kansainvälinen turnaus, johon osallistui lukuisia kuuluisuuksia, ja vuonna 1967 Las Vegasissa pidettiin ensimmäiset Backgammonin maailmanmestaruuskisat.

Peli nousi nopeasti muotiin: Backgammonia pelattiin yksityisklubeilla, yliopistoissa ja seurapiiritapahtumissa. Suuryritykset sponsoroivat turnauksia, syntyi kuuluisia mestareita ja strategiakirjojen tekijöitä, mikä vahvisti Backgammonin asemaa älyllisenä ja arvostettuna viihteenä.

1900-luvun loppuun mennessä Backgammon säilytti suosionsa monissa maissa. Useissa itäisen Välimeren maissa Backgammonia pidetään yhä kansallispelinä: Kreikassa, Turkissa, Libanonissa, Kyproksella ja Israelissa se on syvään juurtunut kansankulttuuriin. Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa perustettiin kansalliset Backgammon-liitot, jotka järjestävät säännöllisesti mestaruuskilpailuja ja liigoja.

1990-luvun alusta lähtien Backgammon siirtyi digitaaliseen aikakauteen: kehitettiin ohjelmistoja tietokonetta vastaan pelaamiseen ja pelien analysointiin, ja internetin kehittyessä pelaaminen verkossa vastustajien kanssa ympäri maailmaa tuli mahdolliseksi. Näin peli, joka syntyi muinaisuudessa, onnistui sopeutumaan uusiin aikakausiin ja teknologioihin menettämättä älyllistä vetovoimaansa.

Mielenkiintoisia faktoja Backgammonista

• Kuninkaalliset pelit ja diplomaattiset lahjat. Backgammonia on jo pitkään pidetty aateliston pelinä ja se on usein ollut osa diplomaattisia lahjoja. 1740-luvulla Osmanien sulttaani Mahmud I (محمود) lahjoitti Ranskan kuninkaalle Ludvig XV:lle (Louis XV) ylellisen Backgammon-setin, joka oli valmistettu helmiäisellä koristellusta puusta — hienostuneisuuden ja älykkyyden symboli. Tällaisia lautapelejä, joita koristeltiin kullalla, norsunluulla tai kilpikonnankuorella, säilytettiin kuninkaallisissa kokoelmissa korkean aseman merkkeinä. 1700-luvun pelisetit voivat nykyään yltää kymmeniin tuhansiin dollareihin huutokaupoissa, erityisesti jos ne ovat kuuluneet tunnetuille historiallisille henkilöille.
• Kiellot ja pelaajien kekseliäisyys. Pitkän historiansa aikana Backgammon on ollut useaan otteeseen kielletty, koska sitä pidettiin uhkapelinä. Vuonna 1254 Ranskan kuningas Ludvig IX kielsi pelin hovissa, ja Englannissa vuonna 1526 kardinaali Thomas Wolsey (Thomas Wolsey) kutsui Backgammonia «paholaisen keksinnöksi» ja määräsi kaikki pelilaudat poltettaviksi. Ovelat käsityöläiset keksivät kuitenkin ratkaisun: 1500-luvulla Englannissa alettiin valmistaa Backgammon-lautoja, jotka muistuttivat kirjoja. Ulkoa ne näyttivät hyllyssä olevalta kirjalt, mutta sisältä löytyivät pelilauta, nappulat ja nopat. Tämä antoi aatelistolle mahdollisuuden pelata salaa kiellettyä peliä — avaamalla «kirjan» pelatakseen ja sulkemalla sen nopeasti tarkastuksen uhatessa. Nykyään tällaiset Backgammon-setit ovat arvostettuja ja harvinaisia antiikkiesineitä.
• Backgammon taiteessa ja populaarikulttuurissa. Suosionsa ansiosta Backgammon on esiintynyt useaan otteeseen taiteessa ja kirjallisuudessa. Esimerkiksi hollantilainen taidemaalari Jan Steen (1626–1679) kuvasi talonpoikia pelaamassa Backgammonia maalauksessaan «The Game of Tric-Trac», vangiten hetken jännitteen. Eremitaašissa on toinen Steen-teos, jossa yksi pelaajista kaataa pelilaudan — ilmeisesti riidan seurauksena. Myöhemmin Backgammon esiintyi myös elokuvissa: James Bond -elokuvassa «Octopussy» (1983) päähenkilö pelaa Backgammonia noppien avulla, mikä korostaa riskin ja psykologisen kaksintaistelun ilmapiiriä. Itämaisessa kirjallisuudessa ja runoudessa peli symboloi usein kohtalon oikkuja ja viisauden hyväksyä sattuma.
• Ennätykset ja saavutukset. Nykyään järjestetään kansainvälisiä Backgammon-turnauksia, joissa kilpailevat maailman parhaat pelaajat. 1970-luvulta lähtien on vuosittain järjestetty Backgammonin maailmanmestaruuskilpailut — ensin Las Vegasissa ja myöhemmin Monte Carlossa — jotka kokoavat ammattilaisia eri puolilta maailmaa. Pelien kestoon liittyy myös ennätyksiä: vuonna 2018 Azerbaidžanissa Rustam Bilalov (Rustam Bilalov) teki Guinnessin ennätyksen pisimmästä Backgammon-maratonista, joka kesti 25 tuntia ja 41 minuuttia. Toinen mielenkiintoinen tilasto — pelin päättämiseen tarvittavien heittojen vähimmäismäärä on 16 siirtoa, teoreettinen skenaario, jonka ovat laskeneet matemaatikot.

Vuosisatojen aikana Backgammonista on tullut erottamaton osa monien kansojen kulttuuriperintöä. Syntynyt muinaisessa Persiassa, peli on selvinnyt kielloista ja elpymisistä, valloittanut idän ja lännen ja säilyttänyt viehätyksensä nykypäivään asti. Backgammonin historia on ihmisen vapaa-ajan historiaa, jossa kilpailun henki ja pohdiskelu kietoutuvat yhteen — hovin oppineiden peleistä keskiaikaisiin krouveihin ja 1900-luvun hienostuneisiin salongeihin. Nykyään Backgammon yhdistää edelleen eri sukupolvien ja kulttuurien ihmisiä tarjoten harvinaisen yhdistelmän sattumaa ja laskelmointia. Kun ymmärtää pelin kulkeman tien, oivaltaa sen erityisen arvon — sekä kulttuurisena ilmiönä että mielen harjoituksena.

Tutustuttuasi Backgammonin rikkaaseen historiaan haluat luonnollisesti kokeilla taitojasi laudalla. Seuraavassa osassa tarkastelemme tämän legendaarisen pelin sääntöjä — lyhyestä Backgammonista (nykyaikainen versio) itäiseen pitkään Backgammoniin — ja jaamme käytännön vinkkejä. Sukella Backgammonin tarjoamaan viisauden ja jännityksen maailmaan ja löydä loogisten taisteluiden ja muinaisten perinteiden valtakunta.

Backgammon — on lautapeli kahdelle pelaajalle, jota pelataan erityisellä laudalla, jossa on 30 nappulaa — 15 valkoista ja 15 mustaa — sekä kaksi noppaa. Laudassa on 24 ruutua (kapeita kolmioita), jotka on jaettu kahteen puoliskoon keskellä olevalla väliseinällä. Kumpikin pelaaja liikuttaa omia nappuloitaan noppien silmälukujen mukaisesti, pyrkien viemään ne ensin laudan ympäri ja poistamaan ne ennen vastustajaa. Yksi Backgammon-peli kestää yleensä 5–30 minuuttia — riippuen noppien tuloksista ja pelaajien taitotasosta; peliin riittää kaksi osallistujaa ja tavallinen pelisetti.

Mekaniikan näkökulmasta Backgammon on kilpailullinen kilpajuoksu, jossa on sattuman elementti. Kumpikin pelaaja heittää kahta noppaa ja liikuttaa nappuloitaan laudan ympäri päättäen, mitä nappulaa ja kuinka monta ruutua siirtää. Jokainen heitto luo uuden tilanteen, ja menestys riippuu sekä onnesta että taidosta — kyvystä hyödyntää saadut yhdistelmät parhaalla mahdollisella tavalla. Peli on kiehtova, koska se vaatii jatkuvaa tasapainottelua riskin ja varmuuden välillä: voi pelata varovaisesti, välttäen yksittäisiä nappuloita, jotka on helppo lyödä, tai rohkeasti, luottaen onneen ja asettaen ansoja vastustajalle.

Backgammonia arvostetaan sen vuoksi, että se kehittää loogista ja kombinatorista ajattelua, kykyä ennakoida siirtoja etukäteen ja tehdä päätöksiä epävarmuuden olosuhteissa. Lisäksi pelillä on esteettinen puolensa: kauniit puiset tai intarsiatyyliset laudat, noppien kopina, heittorituaali — kaikki tämä luo erityistä nautintoa pelaamisen aikana. Ei ole ihme, että Backgammon on ollut vuosisatoja suosittu peli ystävälliseen yhdessäoloon ja henkiseen rentoutumiseen.

Backgammonin säännöt: miten pelata

Ennen aloittamista tutustutaan pelin peruselementteihin. Backgammon-lauta koostuu 24 ruudusta (kolmiosta) — 12 kummallakin puolella. Ruutuja on neljässä kuudesta ruudusta koostuvassa kvadrantissa: kaksi «kotialuetta» (yksi kummallekin pelaajalle) ja kaksi ulkoaluetta. Laudan keskellä on väliseinä — tanko, jolle lyödyt nappulat asetetaan lyhyessä Backgammonissa. Kummallakin pelaajalla on 15 nappulaa omassa värissään, ja siirrot määräytyvät kahden nopan heittojen mukaan, joiden silmälukemat ovat 1–6. Alla on esitetty kahden päävariantin säännöt — lyhyt Backgammon (nykyaikainen backgammon) ja pitkä Backgammon.

Lyhyt Backgammon

• Aloitusasettelu. Lyhyessä Backgammonissa kummankin pelaajan nappulat asetetaan tarkan mallin mukaan: 2 nappulaa ruutuun 24 (kauimpana vastustajan «kodista»), 5 nappulaa ruutuun 13, 3 nappulaa ruutuun 8 ja 5 nappulaa ruutuun 6. Näin nappulat jakautuvat kotialueen ja ulkoalueen välille. Pelaajat istuvat vastakkain siten, että kummallakin on oma kotialueensa edessään (ruudut 1–6 valkoisille ja peilikuvana mustille). Siirrot tehdään vastakkaisiin suuntiin: valkoiset liikkuvat vastapäivään, mustat myötäpäivään. Tavoitteena on siirtää kaikki nappulat laudan ympäri ja poistaa ne ennen vastustajaa.
• Vuorojärjestys. Pelin alussa kumpikin pelaaja heittää yhden nopan. Pelaaja, joka saa suuremman luvun, aloittaa pelin ja käyttää molempia arvoja ensimmäisellä vuorollaan. Jos pelaajat saavat saman luvun, he heittävät uudelleen, kunnes tulokset eroavat. Tämän jälkeen kumpikin pelaaja heittää vuorollaan kaksi noppaa ja liikuttaa nappuloita saatujen lukujen mukaan.
• Nappuloiden liikkuminen. Noppien silmälukemat osoittavat, kuinka monta ruutua yksi tai kaksi nappulaa voidaan siirtää. Kumpaakin lukua käytetään erillisenä siirtona. Esimerkiksi, jos saadaan 5 ja 3, yksi nappula voidaan siirtää 5 ruutua ja toinen 3, tai yksi nappula yhteensä 8 ruutua, jos välissä oleva ruutu on vapaa. Nappuloita saa liikuttaa vain eteenpäin — kohti omaa «kotialuetta», eli pienempiä ruutunumeroita. Nappulaa ei saa asettaa ruutuun, jossa on kaksi tai useampi vastustajan nappula. Jos ruudussa on vain yksi vastustajan nappula (blot), se voidaan lyödä — vastustajan nappula poistetaan laudalta ja asetetaan tangolle, josta se täytyy palauttaa peliin myöhemmin.
• Tupla. Jos molemmat nopat näyttävät samaa lukua (esimerkiksi 6–6 tai 3–3), pelaaja saa käyttää kumpaakin lukua kahdesti, eli tehdä neljä siirtoa kahden sijasta. Esimerkiksi heitolla 6–6 voidaan siirtää yksi tai useampi nappula 6 ruutua neljä kertaa. Tämä tulos on onnekas, sillä se mahdollistaa nopean etenemisen ja voi muuttaa pelin kulun pelaajan eduksi.
• Pakolliset siirrot. Pelaajan on käytettävä molemmat noppien arvot (tai kaikki neljä tuplassa), jos säännöt sen sallivat. Jos vain yksi siirto on mahdollinen, on käytettävä suurempaa lukua. Jos mikään siirto ei ole mahdollinen (esimerkiksi kaikki reitit on estetty vastustajan nappuloilla), vuoro menetetään. Tällainen tilanne voi syntyä, kun kaikki nappulat ovat tangolla ja sisääntuloruudut on varattu kahdella tai useammalla vastustajan nappulalla.
• Lyöminen ja tanko. Lyhyessä Backgammonissa vastustajan nappuloita voidaan lyödä: jos nappula päätyy ruutuun, jossa on vain yksi vastustajan nappula, se lyödään ja asetetaan tangolle — laudan keskellä olevalle väliseinälle. Lyöty nappula on tilapäisesti poissa pelistä. Ennen muiden siirtojen tekemistä pelaajan on palautettava kaikki tangolla olevat nappulat peliin. Palautus tapahtuu noppien silmälukujen mukaan: esimerkiksi jos saadaan 4 ja 6, nappula voidaan tuoda ruutuun 4 tai 6 vastustajan kotialueella, jos ruudut eivät ole varattuja kahdella tai useammalla nappulalla. Jos kaikki mahdolliset ruudut ovat varattuja, vuoro menetetään. Kun kaikki lyödyt nappulat on palautettu, loput noppien arvot pelataan normaalisti.

Pitkä Backgammon

• Alkutilanne ja liikesuunta. Pitkässä Backgammonissa (itäinen versio) molempien pelaajien 15 nappulaa aloittaa samasta pisteestä — «päästä». Valkoisten pää sijaitsee mustien kotilaudan oikeanpuoleisimmassa kulmassa, ja mustien pää on symmetrisesti valkoisten kotilaudan oikeassa kulmassa. Toisin sanoen molemmat päät ovat vastakkaisissa kulmissa samalla diagonaalilla laudalla. Pelaajat liikuttavat nappuloitaan samaan suuntaan — vastapäivään (valkoisten näkökulmasta). Toisin kuin lyhyessä Backgammonissa, valkoisten ja mustien nappuloiden reitit eivät kohtaa suoraan: ne ikään kuin jahtaavat toisiaan ympäri lautaa. Valkoiset kulkevat päästään mustien kotialueen läpi, sitten mustien ulkoalueen ja valkoisten ulkoalueen kautta omaan kotiinsa; mustat liikkuvat samalla tavalla — omasta päästään valkoisten alueelta kohti omaa kotia.
• Pelin kulku. Ensimmäisen siirron järjestys määräytyy samalla tavalla kuin lyhyessä Backgammonissa: kumpikin pelaaja heittää yhden nopan, ja suuremman luvun saanut aloittaa pelin käyttäen molempien noppien summaa ensimmäiseen siirtoon. Jos molemmat saavat saman luvun, nopat heitetään uudelleen, kunnes ero syntyy. Ensimmäisen pelaajan jälkeen vuorot etenevät vuorotellen: jokainen vuoro alkaa kahden nopan heitolla. Heitetyt luvut määräävät, kuinka monta pistettä nappulat voivat liikkua. Pelaajan on käytettävä molemmat luvut, jos se on sääntöjen mukaan mahdollista; jos tulee tupla (sama luku molemmilla nopilla), kumpaakin lukua käytetään kahdesti, mikä antaa neljä siirtoa. Vuoro jatkuu, kunnes kaikki mahdolliset siirrot heitettyjen noppien perusteella on tehty.
• Liikkuminen ja heittosäännöt. Nappuloiden liikkuminen perustuu samoihin perusperiaatteisiin: nappula lähtee päästä ja liikkuu noppien näyttämän määrän verran, edellyttäen että kohdepiste ei ole vastustajan nappulan miehittämä. Pitkässä Backgammonissa nappulaa ei saa asettaa pisteeseen, jota vastustajan nappula miehittää — lyöntiä ei ole, ja piste kuuluu ensimmäiselle nappulalle, joka sen saavuttaa. Tässä pelimuodossa ei siis ole baari- tai lyötyjä nappuloita. Muut heittosäännöt ovat samat kuin lyhyessä Backgammonissa: jokainen noppien luku antaa erillisen siirron (tai ne voidaan yhdistää, jos kaikki välipisteet ovat vapaita); tuplalla pelaaja tekee neljä siirtoa samalla luvulla. Siirrot on tehtävä aina, kun se on sallittua. Tärkeä rajoitus: päästä saa tuoda ulos vain yhden nappulan vuorossa. Poikkeuksena on pelin ensimmäinen siirto: jos heitetään tupla 6–6, 4–4 tai 3–3, klassiset säännöt sallivat kahden nappulan tuomisen ulos yhtä aikaa («kahden nappulan lähtö»). Muissa tapauksissa päästä saa tuoda ulos vain yhden nappulan. Tämä sääntö tekee aloituksesta strategisemman: kaikkia nappuloita ei voi levittää heti, ja eteneminen vaatii suunnittelua.
• Blokkaukset ja rajoitukset. Pitkässä Backgammonissa, vaikka vastustajan nappuloita ei voi lyödä, niiden estäminen on tärkeä osa strategiaa. Kaksi tai useampi nappula samassa pisteessä tekee sen suljetuksi vastustajalle. Pelaajat rakentavat «primejä» — peräkkäisiä miehitettyjä pisteitä — hidastaakseen vastustajan etenemistä. Esimerkiksi neljän tai viiden pisteen sulkeminen peräkkäin voi merkittävästi pysäyttää vastustajan. Säännöt kuitenkin kieltävät «täyden lukon»: kuuden peräkkäisen suljetun pisteen ketjua, jonka taakse jäisivät kaikki vastustajan nappulat, ei saa muodostaa. Ainakin yhden nappulan on voitava kiertää este. Jos kuuden pisteen blokki estää kaikki vastustajan nappulat, siirto on laiton. Käytännössä kuuden pisteen blokki on sallittu vain, jos ainakin yksi vastustajan nappula on jo sen ohi. Muuten blokkaus on keskeinen taktiikka: ilman lyöntejä voitto saavutetaan älykkäällä manööveröinnillä ja esteiden luomisella.
• Nappuloiden pois ottaminen. Kun kaikki 15 nappulaasi ovat kiertäneet laudan ja ovat kotialueellasi (viimeiset kuusi pistettä), alat poistaa niitä laudalta, kuten lyhyessä Backgammonissa. Poistamisen säännöt ovat samat: heitetty luku sallii nappulan poiston vastaavalta pisteeltä; jos pisteellä ei ole nappulaa, siirto tehdään kotialueella tai poistetaan nappula kauempaa pisteeltä. Koska pitkässä Backgammonissa ei ole lyöntejä, poistoprosessi on yksinkertaisempi: tavoitteena on poistaa kaikki omat nappulat mahdollisimman nopeasti.
• Pisteet ja voitto. Pitkässä Backgammonissa pelataan yleensä yhdestä pisteestä per peli. Voittaja on se, joka poistaa kaikki nappulansa ensin. Jos voittaja poistaa kaikki nappulat ja vastustajalle jää vähintään yksi, kyseessä on normaali voitto — yksi piste. Jos vastustajalle ei jää yhtään nappulaa, voitto on kaksinkertainen. Virallisissa otteluissa pelataan ennalta sovittuun pistemäärään asti. Tuplauskuutioita käytetään pitkässä Backgammonissa harvoin, lähinnä harjoitus- tai uhkapeleissä.

Aloittelijoille suositellaan usein aloittamista lyhyellä Backgammonilla, sillä lyöntimahdollisuus tekee pelistä dynaamisemman ja viihdyttävämmän. Pitkää Backgammonia arvostetaan sen strategisen puhtauden vuoksi: menestys riippuu lähes täysin taktiikasta, ja sattuman osuus ilmenee vain noppien heitoissa, joten häviämisen riski on minimaalinen. Kun hallitset molemmat versiot, ymmärrät paremmin tämän kiehtovan pelin hienoudet.

Vinkkejä Backgammonin aloittelijoille

Backgammon — on peli, jossa taito kehittyy kokemuksen myötä. Nopeuttaaksesi oppimista on tärkeää ymmärtää perusstrategiat ja välttää yleiset virheet. Alla vinkit on jaettu kolmeen ryhmään: yleiset taktiikat, aloittelijoiden virheet ja ideat kehittyneempään peliin. Nämä ohjeet auttavat sekä lyhyessä että pitkässä Backgammonissa (sääntöjen mukaisin muutoksin).

Taktiset lähestymistavat

• Rakenna «koti» ja ankkurit. Pyri mahdollisimman varhain valtaamaan pisteet kotialueellasi — erityisesti viides piste, jota kutsutaan «kultaiseksi pisteeksi». Kotialueen miehitetyt pisteet vaikeuttavat vastustajan lyötyjen nappuloiden paluuta lyhyessä Backgammonissa ja helpottavat omien nappuloiden poistamista. Lisäksi on hyödyllistä luoda ankkuri — piste vastustajan alueella, jossa kaksi omaa nappulaa seisoo. Ankkuri (erityisesti vastustajan 20. tai 21. pisteellä) toimii tukikohtana: se hidastaa vastustajan etenemistä ja tarjoaa turvapaikan omille nappuloillesi. Pitkässä Backgammonissa on tärkeää edetä varhain ja vallata muutama piste eteenpäin, jotta et jää jumiin päähän.
• Älä jätä yksittäisiä nappuloita turhaan. Yksittäiset nappulat (blotit) ovat haavoittuvia: lyhyessä Backgammonissa ne voidaan lyödä, pitkässä ne voivat joutua blokatuiksi. Pyri liikuttamaan nappuloita pareittain, jotta ne suojelevat toisiaan. Ennen siirtoa mieti: jääkö jokin nappula yksin avoimelle pisteelle? Jos jää — päätä, kannattaako riski vai onko parempi pelata varman päälle. Liiallinen varovaisuus voi kuitenkin olla haitallista: joskus kannattaa riskeerata blot saadaksesi tärkeän pisteen tai hidastaaksesi vastustajaa. Löydä tasapaino turvallisuuden ja rohkeuden välillä.
• Keskity blokkausten (primejen) rakentamiseen. Useat peräkkäin olevat nappulat muodostavat vakavan esteen vastustajalle. Ihanteellinen prime on kuusi suljettua pistettä, mutta jo neljä tai viisi peräkkäin antaa huomattavan edun. Pyri rakentamaan blokkeja ulkoalueellesi hidastaaksesi vastustajaa tai kotiisi helpottaaksesi loppuvaiheen poistamista. Pitkässä Backgammonissa ei saa täysin estää kaikkia vastustajan nappuloita: ainakin yhden on voitava liikkua. Lyhyessä Backgammonissa tämä on teknisesti mahdollista, mutta käytännössä vaikeaa. Joka tapauksessa periaate on sama: on parempi sulkea piste varmasti kuin yrittää lyödä ylimääräinen nappula, varsinkin jos vastustajalla on nappuloita baarissa.
• Kiinnitä huomiota nappuloiden jakautumiseen laudalla. Vältä liiallista nappuloiden kasaantumista yhteen pisteeseen — niin kutsuttuja «tornipisteitä». Esimerkiksi viisi nappulaa yhdellä kolmiolla on yleensä liikaa: nämä resurssit on parempi jakaa muiden pisteiden hallintaan. Toisaalta älä jätä liikaa yksittäisiä nappuloita (blotteja), ettet altista niitä vaaralle. Pelaa joustavasti: pyri jakamaan nappulat niin, että jokainen noppien heitto tarjoaa hyödyllisen siirron ja vahvistaa asemaasi.
• Huomioi pelin vaihe. Alussa on tärkeää tuoda nappulat ulos päästä ja vallata tärkeät pisteet; keskivaiheessa vahvista asemiasi ja päätä, pelaatko kilpaa vai hidastatko vastustajaa; lopussa toimi varoen tai riskeeraa tilanteen mukaan — poista nappulat tarkasti, jos johdat, ja vaikeuta vastustajan liikkeitä, jos olet jäljessä.

Aloittelijoiden virheet

• Pelaaminen ilman suunnitelmaa. Aloittelijat pelaavat usein «tilanteen mukaan» ilman yleistä strategiaa. Esimerkiksi, kun he näkevät mahdollisuuden lyödä vastustajan nappula, he tekevät sen heti ajattelematta omien nappuloidensa asemaa. Tai he kiirehtivät viemään kaikki nappulat eteenpäin suojaamatta takaosaa. Arvioi tilanne jokaisen heiton jälkeen: mikä tuo enemmän hyötyä — hyökkäys vai asemien vahvistaminen? Joskus on parempi vahvistaa kotia tai siirtää jäljessä olevia nappuloita kuin ottaa riski yhden lyönnin vuoksi.
• Liian passiivinen peli («peli kotona»). Toinen ääripää — liian varovainen peli. Aloittelijat pelkäävät usein jättää avoimia nappuloita ja menettävät siten vuoroja tekemällä turhia liikkeitä. Esimerkiksi he siirtelevät jatkuvasti nappuloita kotialueella sen sijaan, että etenisivät. Tämä johtaa tempohäviöön ja aloitteen menettämiseen. Älä pelkää ottaa pientä riskiä, erityisesti pelin alussa, kun lyöty nappula voi vielä palata peliin. Backgammonissa tempo on tärkeä — on parempi edetä pienellä riskillä kuin seistä paikallaan ja antaa vastustajan vallata kaikki avainpisteet.
• Pisteiden ja tuplauksen laiminlyönti (lyhyessä Backgammonissa). Pistepeleissä aloittelijat unohtavat usein tuplausstrategian. Kyvyttömyys käyttää tuplausnoppaa tai hyväksyä tuplaus on virhe, joka johtaa menetettyihin mahdollisuuksiin. Muista: jos johdat selvästi, tarjoa tuplaus rohkeasti — muuten vaarana on, että saat vain yhden pisteen, kun voisit saada kaksi. Ja päinvastoin, jos olet selvästi häviöllä ilman mahdollisuuksia — on parempi luovuttaa tuplauksessa ja säästää pisteitä seuraavaan peliin.
• Virheellinen todennäköisyyksien laskeminen. Backgammonissa monet asiat riippuvat siitä, mitkä luvut todennäköisesti tulevat nopilla. Yleinen virhe — jättää arvioimatta riskin avoimesta nappulasta. Esimerkiksi aloittelija voi jättää nappulan avoimeksi kuuden pisteen päähän vastustajasta ajatellen «hän tuskin osuu». Mutta mahdollisuus on melko suuri — noin 17%. Tai päinvastoin, pelätä harvinaista tuplaa, jota vastustaja tarvitsee voittaakseen, vaikka todennäköisyys on myös noin 17%. Opettele vähitellen Backgammonin perustodennäköisyydet — mitkä heitot ovat todennäköisimpiä ja kuinka suuri on onnistumisen mahdollisuus. Tämä auttaa tekemään parempia päätöksiä: joskus voi jättää nappulan avoimeksi, jos riski on vain 8%, mutta liikkeen hyöty on suuri.
• Liian aikainen siirtyminen juoksupeliin. Lyhyessä Backgammonissa on kaksi pääpelityyliä — kontaktipeli (jossa yritetään lyödä ja estää) ja juoksupeli (kun molemmat pelaajat pyrkivät viemään nappulat kotiin välttäen riskejä). Yleinen virhe — siirtyä juoksupeliin liian aikaisin, kun vastustajalla on vielä vahva asema. Esimerkiksi aloittelija voi yrittää paeta kaikilla nappuloilla, vaikka vastustajalla on edessään blokit — lopulta hänet saavutetaan ja lyödään. Tai päinvastoin, jäädä liian pitkäksi aikaa kontaktiin, kun pitäisi jo juosta (jos on edellä etäisyydessä). Tällöin on hyödyllistä laskea pipit — kokonaispisteiden määrä, jonka jokaisen nappulan on kuljettava maaliin. Opettele arvioimaan, kummalla on lyhyempi matka. Jos olet selvästi edellä pipoissa — vältä kontaktia ja vie nappulat kotiin. Jos olet paljon jäljessä — tee peli vaikeammaksi vastustajalle, sillä ilman onnekasta heittoa et voita.

Edistyneet strategiat

• Riskien hallinta ja siirtojen suunnittelu. Kokeneet pelaajat laskevat toimiensa seuraukset, arvioivat vastustajan mahdolliset heitot ja ennakoivat, miten asema muuttuu niiden jälkeen. He ottavat huomioon, missä yksittäiset nappulat sijaitsevat, mitkä pisteet ovat avoimia ja mitä siirtoja vastustaja voi käyttää. He ajattelevat kuin shakkipelaajat: eivät vain seuraavaa siirtoa, vaan myös mahdollisia vastaliikkeitä.
• Periaate «turvallisesti vai rohkeasti». Jokaisessa asemassa on olemassa aggressiivinen ja varovainen siirto. Aggressiivinen siirto voi jättää nappulan avoimeksi, yrittää lyödä vastustajan nappulan tai kiristää tilannetta; varovainen taas vahvistaa kotia, sulkee pisteitä ja vähentää riskiä. Taitavuus on tietää, milloin kumpaakin tyyliä tulisi käyttää: jos olet tappiolla, pelaa rohkeammin yrittäen muuttaa pelin kulkua; jos johdat — pelaa varman päälle, äläkä anna vastustajalle mahdollisuuksia. Laudan asettelu on aina tärkeä: joskus jopa johtavalle pelaajalle kannattaa ottaa riski nopeuttaakseen voittoa, kun taas tappiolla olevan kannattaa odottaa vastustajan virhettä.
• Ottelun pistetilanteen hallinta. Otteluissa (esimerkiksi 5 tai 7 pisteeseen) taktiikka muuttuu tilanteen mukaan — tätä kutsutaan ottelustrategiaksi. Esimerkiksi, jos tarvitset vain yhden pisteen voittoon ja vastustaja kolme, sinun tulisi olla varovaisempi tarjotessasi tuplausta, koska tappio ei ole kriittinen; tällöin sovelletaan Crawfordin sääntöä, joka rajoittaa tuplauksen tietyssä pelissä. Ottelustrategian periaatteiden tunteminen on hyödyllistä turnauksissa, vaikka sen yksityiskohtainen opiskelu ylittää perussuositukset.
• Tekniset loppupelit ja nappuloiden poistaminen. Nappuloita poistaessaan kokeneet pelaajat ottavat huomioon monia yksityiskohtia. Esimerkiksi «25% sääntö»: vaikka olisit häviöllä, jos sinulla on noin neljänneksen mahdollisuus voittaa vastustajan virheen ansiosta, peliä kannattaa jatkaa. On myös tärkeää pitää nappulat kaukaisilla kotipisteillä mahdollisimman pitkään, jos vastustaja voi vielä estää ne, jotta mahdollisuus yllättävään backgammoniin kasvaa. Pitkässä Backgammonissa tärkeintä on — älä jää liian pitkäksi aikaa päähän, muuten vastustaja ehtii rakentaa blokin ja pienentää merkittävästi voittomahdollisuuksiasi.

Tärkein neuvo — pelaa ja analysoi. Jokaisen pelin jälkeen on hyödyllistä tarkistaa siirtosi: missä teit virheen ja mikä siirto olisi ollut parempi. Harjoittelu ja vastustajan pelin tarkka havainnointi parantavat taitojasi vähitellen. Backgammon — peli, jonka voi oppia muutamassa minuutissa, mutta jota voi hioa koko elämän, nauttien jokaisesta edistysaskeleesta.

Backgammon — kiehtova peli, joka yhdistää tuurin ja strategian, yksinkertaisuuden ja syvyyden. Kun opit säännöt ja hallitset ensimmäiset taktiikat, löydät kokonaisen maailman ajattelupeliä, joka on kestänyt ajan testin. Ei haittaa, vaikka onni ei suosisi alussa — jokainen peli opettaa jotain uutta: kärsivällisyyttä, laskelmallisuutta, kykyä hyväksyä tappioita ja iloita voitoista. Tämä peli on erityinen, koska siinä voi aina kehittyä: kotipelaajasta turnausmestariin.

Kun kokeilet taitojasi laudalla, huomaat, kuinka mukaansatempaava Backgammon on: haluat revanssin, kokeilla uutta tekniikkaa tai testata havaittua strategiaa. Ja mikä tärkeintä — peli yhdistää ihmisiä. Backgammon-peli teekupin äärellä voi tuoda yhteen eri sukupolvien ja kulttuurien ihmisiä, sillä noppien ja nappuloiden kieli ymmärretään ilman sanoja. Älyllinen kilpailu, ystävälliset vitsit ja jännitys onnellisista heitoista — kaikki tämä luo Backgammonin ainutlaatuisen tunnelman.

Toivomme, että nämä säännöt ja neuvot auttavat sinua pelaamaan Backgammonia itsevarmasti ja kehittämään taitojasi. Pieni kokemuskin auttaa ymmärtämään strategiaa paremmin, laskemaan siirtoja ja nauttimaan prosessista. Pyri soveltamaan oppimiasi periaatteita, tarkkaile vastustajaa ja kehitä vähitellen oma tyyli — näin pelistä tulee sekä kiinnostava että opettavainen. Oletko valmis kokeilemaan itseäsi? Pelaa Backgammonia verkossa nyt — ilmaiseksi ja ilman rekisteröitymistä!